Turistipäivä Saltillossa

Moi! Eilen 21. kesäkuuta käytiin Mirandan, Luzin ja Veran kanssa kiertelemässä Saltillon keskustassa. 

Ensiksi kierreltiin vähän aikaa sellaisessa turistikaupassa, ja sen jälkeen käveltiin Museo del Sarapeen. Sarape on siis tollainen kudottu seinäkoriste, joka on joku Saltillon oma juttu.

Sen jälkeen mentiin Museo de la Katrinaan. 

Se museo oli siis omistettu tolle luurankojutulle, joka liittyy meksikolaiseen kansanperinteeseen

Sen jälkeen vain pyörittiin keskustassa ja otettiin kuvia.

Saltillon katedraali

Tämmöstä tällä kertaa

Mari

40 asiaa, mitä opin Meksikossa

 

 

Mulla on enää alle kuukausi jäljellä Meksikossa. Alle kuukausi siihen että mun lento lähtee Suomeen.

 

Päätin sen takia tehdä tällaisen listan, että mitä asioita olen oppinut mun vaihtovuoden aikana

 

 

1. On kamalaa, jos ei ole lähimaillakaan minkäänlaisia vesistöjä (rannikkoa, jokia, järviä)

2. Kaikkea voi syödä tortilloiden kanssa, ja niitä voi syödä pelkästäänkin

3. Ilman salsaa ei voi elää, ja sitä voi syödä _kaiken_ kanssa

4. Minäkin, joka joskus uhosi että mulle ei koskaan tule ikävä ketään tai mitään, voi tulla kova ikävä, mutta siitä pääsee yli

5. Meksikolaiset voi olla lähes minkä näkösiä tahansa, meksikolainen voi olla vaikka blondi ja sinisilmäinen (sellaisia on kyllä tosi vähän mut u get my point)

6. Suomessa rikkaiden ja köyhien ero on sata kertaa pienempi kuin Meksikossa

7. Suomessa on oikeasti moni asia niin hyvin

8. Mutta myös tosi moni asia on Meksikossa paremmin

9. Suomessa on maailman parhaat karkit

10. Täällä kaikki, joilla on siniset/vihreät silmät on blondeja, hiusväristä huolimatta

11. Meksikolaisten ruokarytmiin tottuminen vie paljon aikaa

12. Meksikolaiset syö ihan liian paljon lihaa

13. Vaikka ulkona ois 32 astetta, farkuilla pystyy mennä

14. Täällä on yleinen oletus ja ajatusmalli, että mitä vaaleampi ihminen, sitä rikkaampi se varmasti on, ja niin se todella yleensä täällä menee

15. Uuden kielen voi oppia muutamassa kuukaudessa

16. Kaikki meksikolaiset ei ole ystävällisiä/lämpimiä/puheliaita

17. Mutta suurin osa on, ja se on yksi parhaita asioita Meksikossa

18. Suomalaiset on todella rehellisiä ja tarkoittaa aina sitä mitä sanoo

19. Meksikon talvi on kamalampi kuin Suomen, vaikka se onkin n. 20 astetta lämpimämpi

20. Kaikki meksikolaiset vihaa Donald Trumpia ja myös niitä jotka ei vihaa sitä (no tää tuskin tuli kenellekään yllätyksenä)

21. Etelä-Meksiko ja Pohjois-Meksiko on TODELLA erilaisia, kuin kaks eri maata, terveisin pohjosen tyttö

22. Vaihdossa tuut elämään sun elämän parhaimmat hetket mutta luultavasti myös tylsimmät hetket

23. Vuosi ei ole pitkä aika

24. Vaihdossa ollessa vuosi menee oikeasti vielä tuhat kertaa nopeammin kuin yleensä, se ei ole mitään urbaanilegendaa

25. Sinisilmäinen ja vaaleahiuksinen on yleismaailmallisesti katsottuna oikeasti tosi eksoottinen

26. Suomessa kaikki on liian kallista

27. Meksikossa on paljon helpompi ystävystyä poikien kanssa kuin Suomessa

28. Torakat on hirveintä ikinä

29. Oma äidinkielikin alkaa vähän unohtua jos on pitkä väli ettei sitä puhu ollenkaan

30. KAIKKIEN vaihtovuosi on ihan erilainen. Joillekin ei välttämättä tule mitään kulttuurishokkia ollenkaan, joillakin se voi kestää kuukausia

31. Vaihdossa ollessa oikeasti oppii paljon itsestään

32. Kaikenlaista musiikkia oppii sietämään, jos sitä vain kuulee tarpeeksi, nimimerkillä norteña-musiikkia aluksi pitkään vihannut...

33. Tosi moni asia vaihtareilta katsotaan sormien läpi vain sen takia että on vaihtari

34. Ikinä ei lakkaa ajattelemasta sitä kuinka paljon joku tuote maksaa euroina, vaikka ois kuinka kauan käyttäny vain pesoja

35. Täällä lapset (varsinkin pojat) kasvatetaan oikeasti ihan avuttomiksi, tiedoksi vaan niille aikuisille jotka pitää suomalaisia nuoria ihan uusavuttomina

36. Suomalaiset on paljon pinnallisempia kuin meksikolaiset, vaikka toisin vois luulla

37. Kun on rajusti sairastunut jonkun bakteerin takia, ainoa ruoka mitä tekee mieli on mustikkakeitto (ja arvatkaa kahdesti myydäänkö sitä täällä...)

38. Vuoristomaisemiin ei kyllästy

39. Kaikki ihmiset on oikeasti samanlaisia, oli ne sitten Euroopasta, Aasiasta tai Etelä-Amerikasta

 

40. Meksiko on paras maa ikinä

 

 

Erittäin pian nähdään!

 

 Mari

VIdeo: MARI PUHUU ESPANJAA

Moi! Tein jo tässä vähän aikaa sitten semmosen videon, missä puhun espanjaa, joten jos kiinnostaa niin tosta alta voit katsoa! Siinä on mukana myös siis suomenkieliset tekstitykset

Jos video ei näy, niin tässä vielä linkki siihen.

Pian nähdään!

Mari

Mexico Cityn loppuvalmennus 28.-29.5

Hei kaikki! Tässä postauksessa kerron mun loppuvalmennuksessa YFUn kanssa, joka pidettiin Mexico Cityssä

Lähdettiin jo aikaisin aamulla 28. toukokuuta ajamaan kohti Saltillon lentokenttää, ja n. kello 11 saavuttiin lentokentälle Mexico Cityyn. Siellä nähtiin jo pari Yfun vapaaehtoista ja vaihtaria, ja meidät jaettiin neljän hengen ryhmään, mun ryhmään kuuluikin kaikki Saltillolaiset, eli minä, Vera, Dilara ja Malka. Meille annettiin myös kirjekuori jossa luki kaikki paikat missä meidän piti käydä, rahaa ruokaan ja metrokartta. Sitten lähdettiin neljän tytön voimin kiertämään ympäri 20 miljoonan ihmisen kaupunkia.

Ensin käytiin Frida Kahlon talolla. Ei käyty siis sisällä, mutta se riitti että otettiin siellä edessä kuva, ja sitten jatkettiin matkaa, ja mentiin sellaiseen puistoon (jonka nimeä en muista mutta se on ilmeisesti kuuluisa), ja siellä nähtiin yksi Yfun volunteeri Patricio ja otettiin sen kanssa kuva sellaisen suihkulähteen äärellä.

Frida Kahlon talo

Photobombaan hienon kuvan

Ostettiin kaikki semmoset kivat rannekkeet tommoselta katumyyjältä

Sitten matka jatkui taas ja seuraavaksi mentiin metrolla sellaiseen linnaan (jonka senkään nimeä en muista). Tässä vaiheessa kaikilla oli jo kamala nälkä ja väsymys ja myös jalkoihin sattui älyttömästi, koska oltiin monta tuntia kävelty ja seisottu istumatta, ja meidän piti vielä kävellä sellainen kiva ylämäki sinne linnalle. No, sitten kun vihdoin päästiin sinne niin romahdin heti istumaan siihen kivetykselle, ihan sama mitä muut ajatteli, ja se tunne oli kyllä ihana kun vihdoinkin pääsi istumaan :D no jonkun aikaa kierrettiin sitä linnaa, ja sitten matka jatkui sellaiselle isolle museolle, jossa oli kaikkia Maya-juttuja (senkään museon nimeä en muista, heh...). Onneksi siellä ei tarvinut olla kuin ihan vähän aikaa, kun sitten taas matka jatkui (nälkäisenä ja väsyneenä), mutta nyt mentiin vihdoinkin etsimään ravintolaa, mutta sinnekin pääsy oli pitkien kävelymatkojen ja metrovälien päässä.

Romahdin suoraan istumaan tohon maahan sen jälkeen kun päästin tonne linnalle, koska jalkoihin sattu ihan älyttömästi

Häiritsin Dilaraa kun se yritti ottaa kuvan elotensa kanssa

Käytiin katsomassa tuota maya-kalenteria

Kun vihdoinkin päästiin syömään niin tunne oli taivaallinen, mutta aikaa meillä ei hirveästi ollut, koska vielä oli monta paikkaa käymättä ja aikaa enää tunti (oltiin lähdetty n. 11 aamulla ja meillä oli kahdeksaan asti aikaa).

Syömisen jälkeen mentiin sellaiselle isolle aukiolle, jossa nähtiin muita vaihtareita, ja sinne jäätiin sitten joksikin aikaa hengaamaan. Lopulta sinne sitten tuli pari Yfun vapaaehtoista, ja niiden kans mentiin Überilla hotellille.

Hotellillakaan ei ehditty olla kuin puoli tuntia, kun sitten jo lähdettiin taas syömään. Syötiin paikassa nimeltä La casa de Toño, ja siellä ainakin mun mielestä oli ihan älyttömän hyvää ruokaa. Tämän jälkeen mentiin takaisin hotellille, ja kaikkia väsytti tässä vaiheessa jo niin paljon että mentiin heti nukkumaan ilman mitään iltahengailuja, vaikka se olikin meidän viimeinen ilta yhdessä vaihtareiden kesken.

Tässä kuvassa oon tuo turkoosihupparinen tuolla oikeassa reunassa

Seuraavana aamuna sitten aamupalan jälkeen mentiin kaikki sellaiseen kokoushuoneeseen, oltiin siellä muutama tunti ja juteltiin kaikkea miten on mennyt vaihtovuosi, yms. ja miten sitten kun mennään takaisin omiin kotimaihin, ja tuli kyllä vähän masentava olo miten ne vapaaehtoiset selitti miten ne oli suurinpiirtein vaipunut masennukseen oman vaihtovuotensa jälkeen, ja alkoi kyllä pelottaa kotiinmeno hahah.

Mun piti esitellä Telma kaikille, mikä meni vähän penkin alle...

Mulle tuli myös aikamoinen mindblow kun nämä volunteerit selitti meille, että silloin kun saavuttiin Meksikoon, niin siellä saapumisvalmennuksessa meillä oli vähän samantapainen juttu kuin nyt tuolla Mexico Cityssä. Mutta siellä saapumisvalmennuksessa meidän ohjeet oli englanniksi, meillä oli mukana ja apuna Yfun vapaaehtoinen, ja kierrettiin jonkun pikkukaupungin keskustassa jonkun kolmen korttelin alueella, kun nyt Mexico Cityssä luettiin espanjankieliset ohjeet, mentiin neljän hengen porukoissa ilman mitään vapaaehtoisten apua kiertämään metrojen kanssa 20 miljoonan ihmisen kaupunkia, viidessä eri kaupunginosassa.

Tämän jälkeen mentiin syömään, ja ehdittiin Malkan ja parin muun vaihtarin kanssa olla siellä vain joku alle tunti, koska meidän lento lähti aikaisemmin kuin muiden.

Pleng, Dori ja minä <3

Kaiken kaikkiaan oli kyllä mahtava reissu vaikka se kestikin vain yhden yön, ja Mexico City on varmasti kaikkein kaunein kaupunki missä oon ollu

Terveisin, Mari