USA ja muut kuulumiset

 

 

Moikka taas!

 

Maanantaina 16. marraskuuta tuli tosiaan käytyä maassa nimeltä Estados Unidos.

 

 

Sain tietää siitä tosiaan muutaman tunnin varotusajalla, sillä Miranda tuli sunnuntai-iltana sanomaan mulle että Mari me mennään huomenna Usaan! Taisin siinä pari kertaa pomppia ilosta.

 

Lähtö olikin sitten neljältä aamulla, mikä tarkotti että mun piti herätä jo kolmelta... Matka sinne kesti neljä tuntia ja nukuin kyllä suurimman osan ajasta. Siinä rajalla mun piti mennä johonkin rakennukseen täyttämään jotain lappuja, joissa kysyttiin mm. olenko joskus harrastanut terrorismia tai yrittänyt mennä Usaan laittomasti :D En siis tarvinut mitään viisumiakaan koska jostain syystä eurooppalaiset, jos menevät Meksikosta Usaan ei sitä tarvi.



 

 
 

Kun raja oli yritetty niin tuli vähän sellainen olo että ollaanko sitä nyt Meksikossa vai Usassa, kun Usan lippuja kyllä näkyi kaikkialla (well duh), mutta kaikkialla kaikki luki espanjaksi. Ensin mentiin Walmartiin ja se ei kyllä mitenkään elämää suurempi kokemus mulle ollu ku Saltillossakin olen käynyt Walmartissa lol. Huomasin muuten heti kun raja oli ylitetty että Usan puolella oli jotenkin helpompi hengittää

Huomatkaa Usan liput (ja mun ja Mirandan pituusero...)

 

Sen jälkeen mentiin sellaseen isoon hienoon ostoskeskukseen, ja siellä saatiin Mirandan kans kierrellä ihan vapaasti, ja se oli niin mahtavaa kun siellä oli kaikki perus Forever 21, Victorias Secret, Rue21, Hollister, Aeropostale yms.

 

Sitten joskus kuuden aikaan lähettiin takas Meksikoa päin, ja voi elämä sitä ruuhkaa...Tällä kertaa meni semmoseen puolen kilometrin väliin kaks tuntia kun jonotettiin siihen rajatarkastukseen tai miksi sitä ikinä sanotaankaan. Ruuhkan takia oltiin kotona vasta joskus yheltä yöllä, mikä tarkotti että olin ollu hereillä yli 22 tuntia, joten oli kyllä ihanaa päästä nukkumaan sen jälkeen.

 

 

Kaiken kaikkiaan oli kiva reissu, mutta ei se mitenkään elämää mullistava kokemus ollu vaikka oltiinki omg usassa. Yks asia joka vähän harmitti, oli että sielläkin ihmiset puhu lähes yksinomaan espanjaa. Ennen sinne menoa aattelin et jee vihdoinkin ymmärrän mitä ihmiset puhuu, mut kuulin siellä enkkua ehkä 3-4 kertaa. Ei sillä etten yhtään osais espanjaa, mutta enkku on mulle edelleen paljon helpompaa.

Tässä viime viimeaikaisia kuvia

Party tiiiiime (con Miranda y Luz)

Cumpleaños de Luz



Cumpleaños de Christine

Cumpleaños de Sherry (ja taustalla kantapaikkamme koulussa, El Danes)

 

Mulla on tällä hetkellä joku pienimuotoinen shokki menossa, koska olen tajunnut että ihan oikeesti pian on mennyt puolet tästä vaihtovuodesta (ei siis kulttuurishokki, en mää semmosiin oo jaksanu tuhlata aikaa). Sellanen joka ei koskaan oo ollu vaihossa ei voi käsittää miten nopeesti tää aika menee täällä. Tuntuu että oisin ollu täällä ehkä kuukauden, ei tosiaankaan neljä kuukautta. Suomessa ollessa aina kun tuli viikonloppu, aatteli vaan et jes vihdoin, mut täällä vaan mietin et jaa, taas se on viikonloppu. Näin myös painajaista viime viikolla, että oli jo heinäkuu ja mun piti mennä kotiin, mutta kun heräsin niin helpotukseks tajusin, että onkin "vasta" marraskuu XD mulla ei oo siis "vieläkään" ollu mitää ylitsepääsemätöntä koti-ikävää, sanotaanko että tähän mennessä pahin koti-ikävä oli sillon ihanihan alussa, sillon samana päivänä ku oltiin saavuttu Meksikoon

 

 

Mutta näihin kuviin ja tunnelmiin, heippodei

 

Mari